Meikä
on alkanu moikkaileen kaikkia autoja ja armas poikani myös. Se tuntuu
olevan Kairan tapa. Pojan tervehys lähentelee kaikessa koomisuudessaan
enemmän Aatun "heilia". Huono puoli kaikki moikkaa kaikkia-kulttuurissa
on se, että enää ei voi näyttää sentteriä tai tööttäillä, jos toisten
ajotapa ei miellytä. Ko täällä et huku massaan, toista se oli kehä
III:lla. Hyvä niin, paitsi silloin ko on huono päivä ja sentteri yrittää
nousta.
No
sitten toinen juttu. Kävin tänään kampaajalla. Se ei tuntenu mua. Tai
aviomiesapinaa. Johtukohan se siitä, että mie leikin lähes mutistia. No
mutta sittenpä mie menin kiskalle hakkeen uutta passia (noutaan siis, ei
täällä niitä tiskin alla myydä). Kiskan tyttö kysy mun nimeä ja sitten
hönkäs samaan hengenvetoon, no ookko sie se....? "Nookko,Nookko ite",
meinasin sanoa. "Noon mie", kuitenki tokasin. Totesin vielä lähtiessäni,
että tulin just kampaajalta ja siksi tukka on tiptop, mutta naama on
väsyneen kotiäidin. Niinkö sillä olisi juuri sillä hetkellä ollut
merkitystä.
Mutta huomenna Kaupunkiin. Siellä pörisee kelkkamoottorit koko viikonlopun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiva kun eksyit, hakeuduit ja/tai löysit blogiini. Laitathan kommenttia!